IT-konsultti ilman bisnesymmärrystä voi jäädä tyhjäntoimittajaksi

Teknologia- ja bisnespäättäjien kanssa keskustellessani saan aina välillä kuulla tarinoita IT-konsulteista, jotka eivät ymmärrä, miten liiketoimintaa pyöritetään tai mikä on strategia. Konsultit saattavat olla jonkin teknologian syväosaajia, mutta bisnesosaaminen on hieman hakusessa.

Vaikka liiketoimintalähtöisestä konsultoinnista puhutaan paljon, ei siis välttämättä aina näytä siltä, että se toteutuu käytännössä. Tilanteen toivoisi olevan jo toisenlainen, ja bisnesymmärryksen valjastamisessa on selvästi edelleen paljon potentiaalia.

Mistä tämä voi sitten johtua? Ensinnäkään bisneksestä, asiakkaan liiketoiminnasta tai toimintaympäristön eri aspekteista ei mielestäni keskustella tarpeeksi. Siinä, että konsultti allokoidaan “resurssina” projektiin suorittamaan tiettyä kapeaa tehtävänantoa omassa siilossaan, ei useinkaan ole järkeä.

Alan lainalaisuuksia noudatellen konsultit myös vaihtavat projekteja ja tiedonkulku katkeaa monestakin syystä, jolloin arvolupaus ja asiakastarpeiden hahmottaminen hämärtyvät. Ns. big picture jää usein epäselväksi.

Bisnes ei ole pukumiesten yksinoikeus

Vaativassa asiantuntijatyössä pelkkänä helposti korvattavana käsiparina työskentelyyn liittyy kapeaksi jäänyttä ajattelua ihmisten potentiaalista. Kuin myös siitä, mitä konsultointi ja asiakaskokemus voisivat parhaimmillaan olla. Ei olekaan ihme, että myös sana "resurssi" on alallamme negatiivissävytteinen, mutta kuitenkin usein asiantuntijoista eri yhteyksissä käytetty. Sanavalinnat taas kertovat ajattelusta ja ajattelu säteilee monesti myös yhteistyöhön – samalla ihmisiä aktivoiden tai passivoiden.

Havaintojeni mukaan alallamme olevia fiksuja ihmisiä todellisuudessa kiinnostaa kovastikin myös näkökulman laajentaminen esimerkiksi bisneksen ja kaupallisen puolen ymmärtämiseen.

Esimerkiksi strategiaa ajatellaan usein liian monimutkaisena asiana, jonka käsittely ja muodostaminen on luontevinta lähinnä bisneskontekstissa. Yksinkertaisimmillaan kyseessä on kuitenkin vain yhteisesti kommunikoitu suunnitelma, millä saavutetaan tietty päämäärä. Mikäli tietää asiakkaan mission ja tästä johdetun vision, on helpompi ymmärtää strategiaa. Kun ymmärtää strategian, on helpompi ymmärtää loppuasiakkaiden tarpeita ja kuinka ne kyetään ratkaisemaan.

Ymmärryksen puuttuminen ei useinkaan ole vain yksilöstä kiinni, vaan kaikilla meillä on roolimme näiden olennaisten näkökulmien käsittelyssä sekä monisävyisempään keskustelukulttuuriin kannustamisessa.

Hyviä tapoja liiketoimintalähtöiseen ajatteluun ovat esimerkiksi tutustuminen konsulttien kanssa asiakasyritysten toimintakertomuksiin sekä missioon, visioon ja stragiaan, jotka usein ovat jossain muodossa julkisestikin saatavilla. Tällaista keskustelua on luontevaa fasilitoida niin asiakasvastaavien kuin asiakkaidenkin kanssa esimerkiksi silloin, kun projektit starttaavat tai suunta muuttuu. Monissa liemissä keitetty konsultti osaa toki yleensä hankkia tarpeelliset tiedot itsekin, mutta paras ymmärrys ja joukkuehenki syntyvät usein yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Teknologiajohtajien ja tiimien tukena organisaatioiden omassa digikehityksessä

Omia digikehityksen organisaatioitaan myös taloustaantumassa rakentavat yritykset rekrytoivat nyt voimakkaasti vapaana olevia asiantuntijoita. Teknologiajohtajilla on kädet täynnä onboarding-projekteja. Budjettimuutoksia tulee asiakasprojekteihin tämän tästä ja hybridityöskentely saattaa yrityksissä vielä hakea muotoaan. Viimeisimmistä hypeistä ja kiiltävimmistä tekkiuutuuksistakin olisi hyvä olla perillä.

Kokeneet konsultit, jotka voivat toimia tulkkina eri osapuolien välillä, ovat korvaamattomia. He pystyvät auttamaan organisaatioita ymmärtämään, miten teknologia voi tukea liiketoimintastrategiaa. Tässä ei riitä pelkkä koodaustaito. Tarvitaan laajempaa ymmärrystä ja valmiutta työskennellä yhdessä asiakkaan kanssa suuremman tavoitteen eteen.

Meillä Asteroidilla asiakasprojekteissa onnistuminen, osaamisen kehittäminen, tai hyvinvoinnista huolehtiminen eivät koskaan jää yksittäisen ihmisen harteille. Konsulttien ja asiakkaidemme tukena on koko yhteisömme ja yrityksemme, jolloin projektien etenemistä oikeaan suuntaan auttaa yhden sijaan useampi. Konsultin rooli on olla arvokas kumppani ja luotettu neuvonantaja, ei vain tuntihinnan laskuttaja. 

Konkarikehittäjät kullanarvoisia kumppaneita

Minimistandardi konsultoinnille on, että kyetään tuomaan lisäarvoa asiakkaalle säästämällä samalla hänen aikaansa. Pitää pystyä tuomaan uutta kehitettäviin prosesseihin ja hyödynnettävään teknologiaan. Lisäksi olisi hyvä pystyä auttamaan rekrytoinneissa, arkkitehtuuriboardeissa ja strategian jalkauttamisessa tiimille.

Kokeneilla kehittäjillä on kyky lähestyä haasteita monesta näkökulmasta, missä auttaa uran varrella saadut tilaisuudet tehdä yhteistyötä monien eri roolien kanssa, kuten bisnes, IT, loppukäyttäjät, projektipäälliköt ja designerit. Heillä on kokemusta suunnittelusta tuotantoon ja ylläpitoon asti, usein 15-20 vuoden ajalta. Siksi he ymmärtävät projektien kokonaiskuvan hyvin ja huolehtivat samalla elinkaariajattelusta. 

En voi myöskään olla mainitsematta konkarikehittäjien generalistitaitoja, jotka nousevat arvoon arvaamattomaan organisaatioiden tilanteiden ja tiimien muuttuessa jatkuvasti. Konsultoinnissa kullanarvoista osaamista ovat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot, kuin myös tiimien valmentaminen ja fasilitointitaidot. Kiitosta asiakkailta saavat myös riskeihin liittyvä avoimuus ja kaukokatseisuus, sekä rohkea vallitsevien normien haastaminen.

Tänä päivänä pitkä asiakassuhde ei tarkoita vendor lock-iniä, vaan asiakkaan näkökulmasta ajattelevaa kumppanuutta. Olen huomannut, että kokeneet konsultit painottavat usein omia intressejään vähemmän ja aidosti miettivät, mikä on asiakkaalle tarkoituksenmukaista. Yritysten rakentaessa omia kehitysorganisaatioitaan yhä itsenäisemmin, asiakkaan toimialaa ja IT-maailmaa ymmärtäviä tulkkeja sekä luotettuja neuvonantajia tarvitaan entistä enemmän.