Meet the Asteroidians: Olli Nissinen, vanhempi ohjelmistokehittäjä, IT-alalla vuodesta 2017
Asteroid rakentaa inspiroivaa työpaikkaa kokeneille ohjelmistosuunnittelijoille ja auttaa yrityksiä sekä yhteiskuntaa onnistumaan digitaalisten palveluiden kehityksessä. Jokainen asteroidilainen on myös yrityksen osakas. Tämä blogisarja esittelee heidät yksi kerrallaan.
Ainoa tyhmä kysymys on se, jonka jättää kysymättä
Ohjelmistokehittäjä Olli Nissisen haastattelun puolivälissä selviää, mikä tekee hänestä poikkeuksellisen hyvän kehittäjän. Mutta sitä ennen Nissinen saa kertoa, miten hänestä tuli liikuntaneuvoja.
”Olen aina pitänyt liikunnasta ja siksi tuntui luontevalta lähteä opiskelemaan sitä. Olen lajien suhteen kaikkiruokainen”, mies kertoo. ”Mutta ehdin tehdä liikuntaneuvojan töitä vain vuoden verran, kun alkoi tuntua, että työ ja vapaa-aika sekoittuivat liikaa. Samalla alkoi kiinnostaa, mitä kaikkea koodaamalla voisi saada aikaiseksi.”
Kiinnostus muuttui opinnoiksi, opinnot työksi. Jo Nissisen ensimmäinen IT-alan työpaikka riitti vakuuttamaan, että valinta oli oikea ja kiinnostavaa tekemistä todella riitti.
Juliset Alpit, Slovenia, 2024
Tärkeintä on tiimin yhteinen päämäärä
”Projektiorganisaatiossa toimiminen on minulle hyvin luontevaa. Solahdan osaksi tiimiä ja löydän siinä oman paikkani riippumatta siitä, mistä yrityksistä tiimin muun jäsenet tulevat. Siellä voi olla asiakkaan koodareita ja rinnakkaisia toimittajia – mutta tärkeintä on yhteinen tekeminen ja samaa hiileen puhaltaminen”, Nissinen kuvaa. ”Jos eri toimittajien välillä on pientä kilpailua, niin sen voi kääntää vahvuudeksi. Tekemistä se ei saa ikinä haitata. Kysyminen ja vastaaminen on aina yhtä arvokasta, ja olen itse yrittänyt näyttää siinä esimerkkiä.”
Tässä kohdassa Nissinen heittää erikoisen hyvän lauseen. ”Tyhmää kysymystä ei ole – paitsi se, jonka jätit kysymättä”, hän sanoo. Ja niinhän se on. Joskus oikean kysymyksen ääneen sanominen voi projektin etenemisen kannalta olla suorastaan kriittinen.
Saivaara, Enontekiö, 2022
Koodaus ei aina ole se keskeisin asia…
”Vaikeinta projekteissa on selkeä speksaaminen. Siis sen varmistaminen, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä”, Nissinen pohtii. ”Sitten kun määritystyö on tehty hyvin, tekninen toteutus on harvemmin pullonkaula. Suurin osa työstä tapahtuu koodauksen ulkopuolella, esimerkiksi kokonaisuuksien näkeminen ja oivaltaminen, mikä on asiakkaan liiketoiminnan kannalta keskeistä.”
… mutta se voi olla silti parasta
Ja nyt ollaan siinä kohdassa, mihin jutun alussa viitattiin. Nissistä kuunnellessa joutuu miettimään, jääkö koodaukseen enää lainkaan haasteita.
”Tietenkin jää”, Nissinen oikaisee. ”Siellä alkaa työn paras osa. Olen itse full stack -kehittäjä ja erikoistunut AWS-pilvialustaan sekä IaC-ratkaisuihin. Mutta erityisesti sydäntäni lähellä on erilaisten prosessin automatisointi, myös omassa työssäni. Tykkään yhdistää automatisoinnin osaksi koko kehitysputkea, sillä se on mielestäni paras tapa parantaa omaa ja samalla koko tiimin tuottavuutta.”
Tämä kuulostaa nyt oikeasti kiinnostavalta. Varsin usein ohjelmistotuotantoprojekteissa puhutaan vaikkapa testauksen, tai jonkin muun rutiinin automatisoinnista, mutta kuvitellun kiireen takia se jossain vaiheessa unohtuu, ja sitten tehdäänkin kaikki käsin.
Jos jokin asia pitää tehdä kolmesti, niin neljäs kerta on pian edessä
”Tätä näkee edelleen yllättävän usein. Automatisointi saattaa olla projektin työlistalla kohdassa ”pitäisi”, mutta sinne se sitten jääkin”, harmittelee Nissinen. ”Minä olen laskenut, että jos jokin asia pitää tehdä kolmesti, niin silloin se jo kannattaa automatisoida. Neljäs kerta saattaa kuitenkin olla huomenna edessä.”
Kehitystyön automaatiota voidaan hyödyntää testausrutiinien lisäksi vaikkapa palveluiden integroinnissa. ”Mutta myös lopputuotteessa automaatio on arvokas asia. Järjestelmään voidaan rakentaa automaattihälytyksiä ja monitorointia”, Nissinen kuvaa. ”Mielestäni näiden täytyisi kuulua aina hyvään koodaukseen. Parasta on, jos softa antaa hälytyksen ennen kuin asiakas ehtii edes reagoida asiaan. Sitten kun palaute tulee, voidaan sanoa, että korjattiin se vartti sitten ja uusi versio on tuotannossa… nyt!”
Elmo Leivonmäen kansallispuistossa, 2017
Aktiivinen, energinen ja rohkea - sehän on Elmo!
Lopuksi pari sanaa parsonrussellinterriereistä. Wikipedian mukaan ne ovat ”aktiivisia, energisiä, rohkeita ja vahvatahtoisia koiria, joiden omistajien tulee tarjota niille tarpeeksi virikkeitä. Ne ovat hyvin älykkäitä ja nopeita oppimaan, joten ne ovat erinomaisia koiria monipuoliseenkin harrastamiseen.” Olli Nissisen ja hänen puolisonsa parsonrussellinterrieri on nimeltään Elmo. Elmo on kaikkea, mitä määritelmä lupaa, ja vielä vähän enemmän. Kuten isäntänsä.
Tässä blogisarjassa kysymme asteroidilaisilta, millainen haastateltava on kollegana.
Tarmo Aidantausta: Millainen tyyppi Olli on?
Olli on yksi fiksuimmista, avuliaimmista ja leppoisimmista tyypeistä, joka minulla on tullut vastaan omalla urallani. Hänen kanssaan on ilo tehdä töitä!
Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Asteroidin kumppanin kanssa.